Kaunis nainen heti huomattiin. Ohhoh, eukko tais olla max kaksvitonen.

34-vuotias ystävättäreni sanoi olevansa paksu, ruma, vanha ja tyhmä akka. Minä sympaattisena sielunsiskona lohdutin häntä sanomalla: Mikä oikeus sinulla on varastaa minun adjektiivini?!!

Tarhareissun jälkeen katselin vaaliehdokkaittemme kuvia kadunvarrella. Tittelit maistuivat korialta. Yritin etsiä "kotiäitiä", sellainen löytyikin merkonomikampaajapuolueesta (ei millään pahalla merkonomeja ja kampaajia kohtaan), mutta heilläkin oli näköjään sellainen tapa, että titteliksi laitetaan ensimmäisenä vain tärkeä, muuten koulutus on ensi rivillä (tyyliin: diplomi-insinööri, atk-tukihenkilö tai sitten ministeri, valtiotieteen maisteri). Tällä ainoalla kotiäidillä oli sentään jopa yo-merkonomin tutkinto, ja tietäähän sen, että  se on arvostusasteikolla paljon ylempänä.

Minä olen kirjoittanut nimeni perään milloin viestinnän suunnittelijaa, milloin valtiotieteen maisteria, milloin free toimittajaa. Pikku hiljaa alan olla valmis allekirjoittamaan mielipiteeni tittelillä "kotirouva". Kun oikein reteeksi heittäydyn, signeeraan arvovaltaiset mietteeni "keski-ikäinen kotirouva". Vapise Suomenmaa!