Cityjänikset lähestyvät asuinpiiriämme. Päivän hesari kertoo näistä hurjista puutarhantuhoajista. Miksei kukaan kerro siileistä? Tai siis niiden katoamisesta. Kun muutimme kuusi vuotta sitten taloomme, rupesin kunnon kaupunkilaisena ruokkimaan pihamme asukkeja kissanruoalla. Valikoin kauan herkkupurkkeja lähikaupasta, mutta jo muutaman päivän päästä ihmettelin asukkimme ruokahalua. Kunnes yksi ilta näin: niitä oli samaan aikaan kahdeksan ruokailulla. Kahdeksan!

Viime vuonna näimme yhtenä iltana yhden siilin. Siinä kaikki. Täällä on kaikki tontit pilkottu postimerkin kokoisiksi ja nekin nuoltu puista vapaiksi. Oikeastaan olisi ihan oikein jos ne ilkeät cityjänikset tulisivat ja nyrsisivät hontelot puuntaimet maan pinnalle.