Olin ystävättäreni 50-vuotisjuhlissa. Kohta näitä alkaa pukata vasemmalta ja oikealta. Ihanaa!

Nuorena luulin, että 50v-bileet on säälin juhlaa, ne on niin vanhoja että ei ne oikeasti juhli, kunhan pitää bileet että vanhuuden ankeus unohtuisi. Ja oikeassahan olin. Niin ne näytti kaikki siltä kuin ohi olis ja mitään ei enää jaksais.

Luetko vielä? Joo, en aina jaksa olla niin ennalta arvattavissa. Tietysti olin väärässä. Oikeastaan olen oppinut pitämään väärässä olemisesta. Siinä saa oppia niin paljon uutta. Ja välillä tosi virkistävääkin.

Juhlia pitää olla. Ja jos ei ole, niin on keksittävä. Minä juhlin huomenna blogini yksivuotispäivää. Onnitteluja vastaanotetaan.